Olen pettänyt kaikki.

Lääkäri oli kysynyt terapeutiltani että näinköhän tuo terapia edistyy mihinkään. Kun vointini on mennyt vain huonompaan suuntaan koko ajan. Terapeutti vaikutti potevan jotain epäonnistumista. Eihän se sen vika ole että olen tällainen luupää.

En jaksa ajatella miksei mitään ole tapahtunut, miksen ole muuttunut mihinkään. En jaksa ajatella mitään muutakaan. Syytän itseäni muutenkin jo ihan tarpeeksi kaikesta, en jaksaisi alkaa nyt pohtia tätä. Pakko kai se on, tarkistaa tavoitteitaan ja tulevaisuudennäkymiään. Siinä vain on taas se vaara että alan olla yhä varmempi siitä ettei minulla ole mitään tulevaisuutta minkään suhteen.